alunperinkun mietin mitä seuraavaksi kirjoitan niin otsikon piti olla hääunelmia mutta jotenki se ei nyt nasahtanukhaan? 

Hääthän mulla pyörii kokoajan tai ei ihan kokoajan mutta paljon mielessä.. tahtoisin naimishiin ja siitä on puhuttu, aikaa kartoitettu mutta mitään ei lyöty lukkoon.. Mulla suurin kynnys on raha ja se etten halua olla se joka kosii :D No kihlathan oon jo kosinu, että eiköhän se samaan rutiiniin menis ;) mutta ehkä aika ei ole vielä kypsä.. tai mie en ole kypsä.. 

Josta hienona aasinsiltana pääsemme asiaan joka minua pohdituttanut paljon viime aikoina, liikaakin. Oma ulkonäkö. Unelmaryhmässä olemme päässeet siihen pisteeseen, että menneisyys laitethiin arkhuun ja minkälainen minä sinua katsoi peilistä? Se näky oli minulle jotaki todella järkyttävää. Tiedän sen, että minulla on ylipainoa n.18kg mutta se miten siellä omassa pääkopassani itseni näin niin se näky oli toooodella järkyttävä. Se, että viime keskiviikon unelmaryhmä oli minulle kaikista kerroista rankin. Olen itkenyt joka tapaamisella mutta tällä kertaa tuli totaalinen romahdus ja se oli aivan kauhea tunne. Se tunne ko kaikki paska tahtoo sinusta ulos ja 5silmäparia katsoo sinua .. Koita siinä sitten jotaki itsetunnon rippeitä kerätä sieltä lattialta, vaikka he kaikki puhuivat ihanasti mutta olihan se vähän noloa. Mutta tällä kyseisellä kerralla myöskin otsikko sai alkunsa muista olla armollinen itsellesi.. 

 

Pääsiäinenkin oli ja meni, lapset sairasti ja niiden ehdoilla mentiin.. Kuitenkin mökille päästiin makkaran paistoon, käytiin virpomassa, pyörä/kävelylenkillä ja syötiin :D myöskin hauska uusi leikki, suklaamunan piilotus oli hitti :D

 

Summasummarun tämähän on vain elämää ja tästä taas jatketaan etiäpäin!